Vuosi sitten elimme keittiöremonttia. Uusi keittiö on osoittautunut kaiken sen työn ja odotuksen arvoiseksi, jota uuden keittiön saaminen vaati. Keittiö on muodostunut kodin sydämeksi, etenkään kun meillä ei ole varsinaista olohuonetta. - Vielä.
Parasta remontoitavassa talossa elämisessä on se, ettei kaikkea saa kerralla. Välillä on täyteisiä remonttikausia, jolloin koko muu elämä sopeutuu rakentamisen ehtoihin. Vuorostaan on myös aikoja, jolloin mitään ei tapahdu remonttirintamalla. Silloin vedetään henkeä.
Uskallan sanoa keittiötämme kierrätyskeittiöksi, vaikkei kaikki keittiössä käytetty olekaan kierrätettyä. Mutta kaikki kalusteet ovat. Kiintokalusteet purettiin tamperelaisesta kerrostaloasunnosta. Tämä 50-lukulainen kaapisto oli laatimani keittiösuunnitelman lähtökohta. Kierrätyskaapisto määritteli, minkä verran kaappitilaa keittiöön syntyi.
Ylpein olen täyspuisesta astiakaapista, jonka ostimme kuopiolaisen omakotitalon varastosta. Kaapin tuunaus oli suuri projekti. Monet radion puheohjelmat ehdin kuunnella uutta maalipintaa maalatessa. (Vanhaa maalia irrottaessa ei radionkuuntelusta ole niin väliä). Astiakaappi vastasi täysin haaveilemaani - ja viimein sain mummon vinttiin säilömät aarteet esille.
Jos keittiö on kodin sydän, niin keittiön sydän on lämmin liesi. Näin talvella liesi lämpiää meillä päivittäin. Toisinaan useastikin. Arkiaamun luksusta on laittaa tuli puuhellaan. (Paitsi jos on liian isoja puita, eikä tuli ota millään syttyäkseen. Sitten tulee puuronkeittäjällä kiire).
Mikkeliläisen purkua odottavan omakotitalon yläkerrasta Högfors 5A -valurautahella matkusti meille saadakseen uuden elämän. Sen uuni on haastanut minut opettelemaan tavoilleen: tunnistamaan sopivat lämpötilat niin ruuanvalmistukseen, kuin sämpylöiden ja leivän paistamiseen.
Keittiö valmistui pääsiäiseksi ja pääsimme blinien paistoon. Jouluaterian saimme kattaa suurelle pirttipöydälle. Pöytä on yhdistelmä kahdesta vastaantulleesta pöydästä. Kannen peittänyttä maalipintaa hiottiin jo kesällä 2006, jalkoja kai kesällä 2009. Pöydän ääressä istutaan talon peruja olevilla tuoleilla. Niitä ilmestyy vihreäksi maalattuina yksi toisensa jälkeen. - Sen mukaan tapahtuuko remonttirintamalla, vai vetääkö tuolituunari henkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti